Voi ettien että. 

Täällä sitä ollaan, in da Joensuu. Rokkasin koko heinäkuun ja nyt on tullut elokuu ja on aika rauhoittua, vai onko? Elokuun lopussa on kyllä vielä yhdet kemulot hesassa, nimittäin We Love 90's festarit ja sinne menen kyllä. 

No festareista sen verran, että ei ne turhaan sano, että Ilosaarirock on niinku kesänparasviikonloppu koska se oikeesti oli aivan loistavaa. Kyllähän se Kuopion rockcocki on kans aina tosi jees, etenkin nyt ku koki ihan eri fiiliksiä siellä, koska tietyt ihmiset, porukka, tunnelma, musiikki ja kaikki, oi että, ei tuota voi unohtaa koskaan. 

Minusta tuntuu, että elämässä on nyt aikalailla mallillaan kaikki. On työ, koulu, ystävä, mies, koti ja onnellinen olo. Mitä muuta minä tarvitsen? En mitään. 

 

Muistan, kun viime kesänä keskustelin useita kertoja eri ihmisten kanssa siitä, ketä tai mitä varten me täällä eletään. Oli monia eriliaisia tulkintoja siitä, mitä meidän pitäisi olla ja minne mennä. Nyt olen alkanut vasta sisäistämään kunnolla sen, että elän täällä itseäni varten niiin täysillä. En tarvitse muiden mielipiteitä kertomaan minulle, kuinka minun tulisi elää. Jos rakastun, niin sitten minä olen rakastunut ja olen siitä todella onnellinen. Ansaitsen sen tunteen ja haluan pitää tämän tunteen. Ihan sama, mitä muut ajattelevat, olen nykyän niin itsekäs, että pääasia että olen vihdoin itse onnellinen ja hyväksynyt itseni tällaisena kuin olen. 

 

Koska päätäpahkaa rakastuminen on näköjään tosi siistiä. Se tunne ku oot ihan superhunajasiirapissa ja hymyilet itseksesi juodessasi kahvia aamulla. Kun katsot kuvia ja kuuntelet musiikkia ja saat hirmuisia väristyksiä siitä, että "jes tää on niiiiiin siistiä". Mahassa ei oo perhosia,  siellä on kokonainen eläintarha, kun näet rakastumisen kohteesi tai se laittaa viestiä. Tietyt laulut tuovat mieleen yhteisiä kivoja hetkiä ja alat hymyilemään. Ja se, kun olette porukassa kavereiden kanssa, ja rakastumisen kohteen ja sinun katseet kohtaavat ja alatte molemmat hymyilemään hölmösti. Se on siistiä.

 

"Voi kuinka lempeitä ne olivat ne yöt heinäkuun,
jotka kanssasi mä vietin ja mä unohdin muun.
Mä sitä aikaa, mä sitä taikaa en takaisin saa.
Mä sitä aikaa, taikaa, malta en unohtaa."

Costello - Kun mies unelmoi